Oli tämän viikon tiistai. Lupasin hakea eräästä eläinkaupasta kaverilleni Roborovski naaraan. Oli sovittu, että robo muuttaa minun luotani kaverille ensi viikon keskiviikkona. Laitoin robolle modatun laatikon asumukseksi ja sinne hiukan virikkeitä. Ihailin illan energistä pikku neitiä. Robot on uskomattoman söpöjä hauskoineen kulmakarvoineen. Tämä tapaus oli erittäin sosiaalinen, mutta en viittinyt ottaa pikkuista käsittelyyn vielä. Olihan se juuri muuttanut uuteen kotiin. Rauhoitin vielä keskiviikon pikkuiselle.
Torstaina aamulla havahduin siihen, että jollakin hamsterilla on nuha. Kuului ihmeellistä tuhinaa. Hamsuillani ei ole koskaa ollut nuhaa, ellei Jaron purujen pölystä aiheutunutta niiskutusta lasketa. Päätin lähteä vaihtaa vaatteet. Siinä ihailin ihanaa roboa. Kunnes robo oli syömässä ja pahvilaatikossa nenäliinasuirut liikkuivat. Sitten tajusin, että onko sillä poikaset...
Kauhee paniikkishokki iski... Äkkiä kaverillle viestiä, että apuaa! Tää naaras on synnyttänyt. Seuraavaksi mietin päässä läpi kaikki mitä tiesin kasvatuksesta. Ok, pesään ei saa koskea, antaa rauhalliset olot emälle, ruokkia päivittäin monipuolisesti. Siinä vaiheessa näin ensimmäisen vaaleanpunaisen nahkanakin. Eli pystyin totetaan, että naaras on todellakin synnyttänyt poikasia. Sain hyvä ohjeet kaverilta ja lueskelin netistä tietoa. Tuli sellainen olo, että ehkä selviän tästä. Poikasia on mahdollisesti 3 kpl, mutta ikinä ei tiedä selviätkö yms. Emällä on ollut aika paljon stressiä, mutta yritän parhaani eli ruokkia hyvin ja antaa olla rauhassa. Olen lisäillyt runsaasti pesämateriaalia, koska en ollut osannut varautua asumusta laittaessa tälläiseen. Emä on tarmokkaasti kantanut kaiken materiaalin pesään.
Tänään poikaset ovat 4 vrk ikäisiä:) En ole kurkkinut pesään, ettei emä stressasi enempää. Emä on viennyt muutenkin poikaset suojasempaa paikkaan (kanamunalaatikon kannen alle), aiemmin olivat avarassa pahvilaatikossa. Väliin kuuluu pientä piipitystä pesästä❤️
En uskonut ikinä, että minun luonani syntyisi yhtään jyrsijävaaveja, mutta uskomattoman ihana kokemus on ollut. Toki, alussa homma on eikä naperoista ole päässyt vielä "nauttimaan". Poikaset mahdollisesti muuttavat kaverini luo, kun ovat isompia ja kestävät siirron. Itsellä ei ole mitään kokemuksia roboista tai niiden käsittelystä. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja vaavit selviäisiä :)
Harmittavaa tälläinen tapaus, vaikka tällä kertaan tiine naaras tulikin "osaaviin" käsiin. Miettii, että nämä tapaukset eivät ole ensimmäisiä kertoja.... Tuskin viimeisiäkään. Lähinnä mietityttää, jos esim. Lapselle ostetulle lemmikkille kävisi näin.. Eihän nämä ihan pienten lapsien lemmikkejä ole, mutta ymmärrätte varmaan ideani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti